Onneksi Sebastian Tynkkynen pääsi takaisin Perussuomalaisten jäseneksi. Hänen sosiaalisen median purkauksensa nimittäin olivat aivan jäissä sen ajan, jonka mies käytti kaunansa kantamiseen puoluettaan kohtaan. Nöyrästihän se päättyi nuoren miehen osalta varapuheenjohtajuuden menettämiseen ja Soinin sormuksen suuteloon noin kuvainnollisesti.
Nyt kun Tynkkynen on taas mukana puolueessa on hän ehtinyt keskittymään sosiaalisessa mediassa huomattavasti tärkeämpiin asioihin kuin puolueensa linjavetoihin. Parin viime päivän aikana Tynkkynen hermostui taiteilija Ville Tietäväisen kärjekkäistä postimerkeistä. Sinällänsä hauskaa, että sananvapauden esitaistelijoiksi itsensä nostaneet Perussuomalaiset ottivat muutkin postimerkeistä nokkiinsa. Postimerkkien aiheena on sananvapaus ja ihmisten keskustelunaiheet viime vuosilta. Voiko sanoa, että on jopa hieman ironista, että sananvapautta kovasti kohkaavat yksilöt ottavat nokkiinsa sananvapautta käsittelevästä postimerkkisarjasta?
Vai olisiko se vain kuitenkin tragikoomista?
Tynkkynen kunnostautui postimerkkikammon lisäksi myös leijonakorukohun myötä. Leijonakoruasiassahan pääkaupunkiseutulainen äiti kirjoitti faceen tulikivenkatkuisen päivityksen siitä, kuinka hänen lapseltaan oli rasistisena symbolina kielletty leijonakorun käyttö koulussa.
Tästä roskamediat tietysti nappasivat itselleen ja agendoihinsa sopivan uutisen ja hopsheijaa sosiaalinen media otti syötin, nielaisi sen ja saimme (yllättäen) perussuomalaisia vaikuttajia jopa lanseeraamaan #munleijona hashtagin twitteriin.
Ottipa mm. entinen kansanedustaja ja päätoimittaja Reijo Tossavainenkin asiaan kantaa ehkä hieman objektiivisuuden ja lähdekritiikin puutteesta kärsivässä blogitekstissään US:n Puheenvuoro-sivustolla. Toki Tossavainen on muutenkin päätoimittajan ja kansanedustajan toimiensa jälkeen kunnostautunut lähinnä kiukuttelevana jääränä, jolle faktat eivät merkitse mitään. Ja jos lukee miehen eduskunnan aikaisia puheenvuoroja eivät faktat toki silloinkaan olleet keskiössä.
No koko leijonakorutarina ei ollut totta. Helsingin opetustoimi julkaisi asiasta tiedotteen, jonka voit lukea tästä linkistä.
Sinne ovat tietysti jo ehtineet kaikenlaiset neropatit kommentoimaan kuinka kyseessä on peittelyä ja valheita ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Koska missään tapauksessa kyse ei voi olla siitä, että äidillä nippasi hiukan ohi tai yli tai... tai... ja tämähän on tietysti melkein mahdottomuus, ehkä jopa tarkoituksella liioitteli asiaa somessa. Se olisi tietysti täysin kammottava ajatus, että joku sosiaalisessa mediassa pyrkisi tahallaan levittämään väärää tietoa.
Kuten Tynkkynen totesi twitterissä eilen.
"äidin lausunnot eri yhteyksissä ovat loogisia ja vaikeasti keksittävissä. Uskon, että lasta ohjailtu, ei kielletty."
Tässä on tietysti jo melkoinen sävyero siihen, että Tynkkynen julisti facebookissa aiemmin päivällä.
Joskus 10 vuotta sitten en olisi kuvitellut lukevani Suomesta seuraavaa kahta uutista samana päivänä:
1. Posti julkaisee postimerkin, jossa on niqabiin puettu musliminainen edustamassa suomalaisen arjen ilmiöitä.
2. Koulussa opettaja kieltää oppilasta käyttämästä leijonakorua.
Onpa hyvä siis, että;
1. posti ei ole julkaissut niqabiin puettua naista edustamassa suomalaisen arjen ilmiöitä vaan sananvapaudesta käytävää keskustelua ja ilmiöitä sen ympärillä.
2. Kukaan ei ole kieltänyt ketään käyttämästä leijonakorua.
Lisäksi Tynkkysen käyttämä argumentti siitä, että naisen lausunnot olisivat vaikeasti keksittävissä on absurdi ja koominen.
Voin keksiä tässä samantien muutaman vaikeasti keksittävän asian, joista saisi somekohun. Ennen kuin kukaan muuten keksii lähteä siteeraamaan näitä niin laitetaan tähän varmuuden vuoksi teksti:
SEURAAVAT ASIAT EIVÄT OLE TOTTA. NE OVAT KARRIKOITUJA ESIMERKKEJÄ!
1. Muslimit eivät voi saada Japanin kansalaisuutta eivätkä pysyvää oleskelulupaa. Japanilla on erityiset lait koskien muslimeja ja siksi islam ei ole levinnyt Japaniin.
2. Saudi-Arabia ei ole ottanut yhtään pakolaisia Syyriasta, vaikka se on rikas öljyvaltio.
3. Koulu kielsi Suvivirren laulamisen kevätjuhlassa.
Eikun oho... nämähän oli jo kaikki tapahtunut somessa, vaikka eivät pidä paikkansa. Sori.
Laitetaas siis uusi yritys.
1. Opettaja kielsi oppilasta piirtämästä ristiä ryhmän yhteiseen työhön, koska se olisi loukannut muita uskontoja tunnustavia.
2. Rakennusmies sai potkut haukuttuaan työkaveriaan neekeriksi.
3. Vastaanottokeskuksen lähellä kävellyt eläkeläismies pidätettiin rasistisesta rikoksesta epäiltynä kun hän oli tulossa siskonsa luota kotiin.
Noin. Nuo olivat ihan päästä keksittyjä, mutta sopivalla ingressitekstillä ryyditettynä veikkaisin kymmeneen tuhanteen jakoon päästävän melko helposti. Ja kun jakoja on tarpeeksi niin faktoja ei enää tarvita, kuten PS:n puoluesihteeri Slunga-Poutsalo totesi aikanaan.
"Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan. Se aiheuttaa vastakkainasettelua."
Turha sitä on välittää siitä mikä on totta. Tärkeämpää on se miten asia koetaan. Sebastian Tynkkynen, Reijo Tossavainen ja muut PS:n lähdekritiikittömät hömelöt voivat ottaa minkä tahansa asia ja vääristellä sen haluamakseen oli tarina totta tai ei. Tärkeintä on miten asia koetaan.
Montakohan kertaa nämä sosiaaliseen mediaan tai roskamedioihin luottavat tyypit ovat yhteensä haukkuneet Yleä siitä, että se ei ole tasapuolinen tai luotettava. Onneksi sosiaalinen media on aina oikeassa.
Tossavainen kysyykin blogitekstissään osuvasti.
Kielletäänkö seuraavaksi jääkiekkomaajoukkueelta leijona-tunnuksen käyttö. Entä Suomen valtion vaakuna? Pitääkö sekin kieltää mukasuvaitsevaisuuden nimissä?
Kukaan ei ole ehdottanut mitään tällaista, mutta tällaiselta Reijo Tossavaisesta tuntuu. Ja se miltä tuntuu se on se juttu.
Ja koska musta tuntuu just siltä, että lakiin sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä pitäisi lisätä yksi kohta lisää, kirjoitan sen tähän. Se olisi seuraavanlainen.
"Kuka julkisessa virassa tai sellaiseen verrattavissa olevassa toimessa oleva tai muuten erityisestä syystä julkisuudessa oleva henkilö levittää väärää tietoa tahallisesti tai tahattomasti näin tehdessään kieltäytyy asiaa korjaamasta luokiteltakoon pölvästiksi. Tämä pölvästiksi nimittäminen tehtäköön julkisesti ja pölvästiksi nimitetyt julistettakoon jokaisen kuun ensimmäinen (1.) torstai Porvoon tuomiokirkon parvelta.
Nämä pölvästiksi julistetut olkoon tämän julistuksen alaisina, kunnes kolme (3) kuukautta on kulunut pölvästiksi julistamisesta tai yksi (1) vuosi siitä tekstistä, lausunnosta tahi julkaisusta, jonka vuoksi tämä pölvästiksi julistaminen on aikaan saatettu.
Pölvästiksi julistetun jokaiseen julkiseen selontekoon, lausuntoon, tekstiin tahi kannanottoon tulee tämän pölvästiksi julistamisen aikana lisätä loppuun saate:
"Allekirjoittanut on pölvästiksi julistettu ja näin ollen hänen tekstejänsä tulisi lukea mitä suurimmalla varovaisuudella ja tarkkuudella."
Pölvästiksi julistamisen aikana tehty julkaisu, joka uudelleen aiheuttaa pölvästiksi julistamisen tulee tuomita kahta ankarammin ja muuttaa pölvästiksi julistetun jokainen kirjoitettu sana Comic sans -fontille ja vaaleanvihreäksi pakko-ohjelman avulla. Mikäli pölvästi ei pakko-ohjelman käyttöä hyväksy tulee viranomaisten estää pölvästin kannanottojen, tekstien, mielipiteiden tahi muiden tuotosten julkaisu ankarimmin mahdollisin keinoin".
Tältä musta tuntuu.
0 comments:
Lähetä kommentti