Suomi ja ylikoulutettu kansa

Hallitus haluaa vähentää maisteritutkintoja 20%. Tämä hallitus on kirjaimellisesti ja kaikella tavalla ensimmäinen hallitus itsenäisen Suomen historiassa, jonka mielestä suomalaisten tulisi olla vähemmän koulutettuja kuin mitä aiemmat sukupolvet ovat olleet.

Tätä perustellaan opintotukimenojen ja korkeakoulujen menojen vähentämisellä ja sillä, että meillä koulutetaan liikaa maistereita. Hallitus on toki muutenkin tehnyt selväksi käsityksensä ja arvostuksensa koulutusta tiedettä, tieteen tekemistä ja tutkimustietoa kohtaan. Se ei välitä niistä eikä se arvosta niitä pätkääkään.

Hallitus ei toki tyydy vähentämään koulutuksesta vain maisterintutkintojen osalta vaan se leikkaa kaikkialta varhaiskasvatuksesta perustutkimukseen, peruskoulusta opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Ihmiset, joiden pitäisi olla omalta osaltaan rakentamassa tulevaisuutta jätetään roikkumaan tyhjän päälle ja samalla syyllistetään opiskelijoita ja oppilaitoksia siitä, että nämä eivät tuota oikeanlaista ainesta. Oikeanlainen tietysti tarkoittaa tässä tapauksessa sellaista, jonka hyväksyvät toimitus- ja talousjohtaja. 

Onko meillä sitten liikaa korkeakoulutettuja? Onko meillä liikaa maistereita? 

Findikaattori on valtioneuvoston kanslian ja tilastokeskuksen ylläpitämä sivusto, joka tilastoi ja kuvaa erilaisia Suomen kansalaisiin ja Suomeen liittyviä indikaattoreita. 

Sieltä löytyy mm. 5.11.2015 päivitetty väestön koulutusrakenne yli viisitoistavuotiaiden osalta. 

Linkki sivulle tässä

Lyhyenä yhteenvetona todettakoon, että yli viisitoistavuotiaista suomalaisista:

n.1,4 miljoonaa on suorittanut vain peruskouluopinnot.

n.1,7 miljoonaa on suorittanut keskiasteen opinnot.

n. 0,4 miljoonaa on suorittanut alimman korkea-asteen opinnot (sairaanhoitajat, teknikon, merkonomin ym.)

n.0,45 miljoonaa on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon

n.0,4 miljoonaa on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon

n. 41000 tutkijakoulutuksen suorittanutta

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on ollut suhteellisen tasainen jo vuosikymmenen ajan. Se on kasvanut hiukan väestön ikärakenteen muuttuessa, mutta juuri tämä paljon parjattu maisterintutkintojen määrä on siis ollut melko pieni osa koko koulutusrakennettamme.

Mistä nämä maisterintutkinnot sitten koostuvat. Usein halutaan ottaa esiin meidän marginaalisia tiedekuntiamme ja maisteriohjelmia, joita sitten haukutaan höpöhöpön nimessä, kun yritetään esittää jonkinlaista katujen ja arjen viisautta, jolla ei tietystikään ole minkäänlaista oikeaa arvoa oikeastaan millekään perusteluna. Se tunnetaan paremmin nimellä mutu.

Kasvatustieteiden tiedekunnista on maistereita noin 41000. Näistä ylivoimaisesti suurin osa on luokanopettajia ja lastentarhanopettajia. Lastentarhanopettajien koulutuksen siirtyminen yliopistoihin onkin ollut yksi merkittävimpiä varhaiskasvatuksen laatua parantaneita päätöksiä ja toisaalta ollut merkittävä tekijä maisterien määrän lisääntymisessä.

Humanistisen ja taidealan koulutuslinjoilta meillä on 68000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Näistäkin suurin osa on opettajia yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Muita ammatteja mm. kielenkääntäjät, tiedotusala ja journalistiset alat, tietopalvelutyöt ym.

Luonnontieteellinen koulutus noin 37000 ylemmän tutkinnon suorittanutta. Eniten edelleen toisen asteen ja peruskoulun aineenopettajia. Täältä tulevat myös fyysikot, matemaatikot, jne.

Tekniikan alalta maisteritutkintoa vastaavilla tutkinnoilla varustettuja löytyy noin 75000. Insinöörit lienevät kaikille tutuin ammattiryhmä tältä koulutusalalta.

Maa- ja metsätalousalan ylempiä korkeakoulututkinnon suorittaneita on noin 10000. Täältä tulee mm. biotekniikan osaajia ja ympäristöekonomeja sekä maa- ja metsätalousalan asiantuntijatehtäviin sijoittuneita opiskelijoita.

Terveys- ja sosiaalialan koulutuslinjoilta on noin 40000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Ylivoimaisesti suurin osa heistä on lääkäreitä.

Kaikista näistä hallitus haluaa vähentää talouden ja tehokkuuden nimissä. Hallitus haluaa meille enemmän talousosaajia, enemmän rahaa tuottavia ja enemmän Suomelle hyödyksi olevia ihmisiä. Nämä eivät sitä hallituksen mielestä ole. 

Suurin koulutusala ylempien korkeakoulututkintojen osalta on muuten kaupallinen ja yhteiskunnallinen koulutusala, josta meillä on ainoana koulutusalana yli sadan tuhannen menevä osuus, noin 110000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. 

Hallitus haluaa vähentää nimenomaan näitä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ihmisten määrää. Se ei kerro haluaako se madaltaa lääkärien, juristien, opettajien vai matemaatikkojen osaamista. Se ei myöskään kerro onko meidän järkeä kouluttaa alemman korkeakoulututkinnon "laajoja opintoja" -kuten vaikkapa Elina Lepomäki on ehdotellut kilpailemaan nykyisten paremmin koulutettujen työnhakijoiden kanssa.

Hallituksen esitys tarkoittaisi vuosikymmenen ajalta täysin epätasa-arvoisia työmarkkinoita, jossa matalammalla koulutuksella olevat kilpailisivat nykyisten tutkintojen kanssa tilanteessa, jossa koulutetulle työvoimalle on sekä kysyntää, mutta myös työttömyyttä. Tässä nähdään myös vihdoin se, mikä hallituksen oikea agenda on.

Nykyinen hallitus ei halua vähentää ylempiä korkeakoulututkintoja suorittavien määrää säästöjen vuoksi. Se haluaa vähentää niitä, jotta Suomeen saataisiin luotua uusi akateemisten matalapalkka-aloilla työskentelevien joukko. Se haluaa saada kandidaatteja työelämään pienemmillä hinnoilla ja vähemmällä osaamisella, kuin nykyiset ylemmän tutkinnon suorittaneet. Se haluaa samalla myös pakottaa nykyiset kouluttautuneet kilpailemaan osaamisen sijaan hinnalla työmarkkinoilla, jossa osaamisen arvostus halpenee palkkatoiveen kasvun myötä. 

Hallitus haluaa luoda työmarkkinat ja koulutusmaailman, jossa talouselämä määrittää tieteen ja tutkintojen arvon. Se haluaa koulutusmallin, jossa osaamisella ei ole merkitystä vaan suhteilla, verkostoitumisella ja vaikkapa perhetaustalla saadaan suurempi hyöty kuin osaamisella ja koulutuksella. 

Ennen kaikkea hallituksen viesti tässä kaikessa on se, että koulutuksella ei ole yhteiskunnallista arvoa. Etteivät tiede, tieto, koulutus , sivistys ja osaaminen ole tärkeitä arvoja vaan niiden arvo on pakko pystyä mittaamaan kaikilla aloilla tiliviivan alle jäävällä mustalla tai punaisella luvulla. Ja se luku on saatava nyt tai viimeistään puolivuosittain. Koulutuksen tuoma vuosikymmenten hyöty voidaan laskea myös rahassa, mutta se ei kelpaa hallitukselle, koska se ei auta talousjohtajaa ensi maaliskuun osavuosikatsauksessa.

Hallitus ajaa viallisilla finanssialan ja vanhan rahan vankkureilla tieteen ja sen tekijöiden yli. Tämä tehdään välittämättä siitä, että jokainen ajettu metri, jolla heikennetään osaamisen ja koulutuksen tasoa kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutettaviin, on rahaa pois vankkureiden määränpäässä. Se on menetetty mahdollisuus tulevaisuudessa.

Me menetämme osaamista ja tietoa nyt. Me menetämme rahaa tulevaisuudessa paljon enemmän. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että me olemme menettämässä Suomelle yhtä kaikkein tärkeintä menestyksen tekijää koko historiamme ajalta. Se on tasa-arvoinen, laajapohjainen ja arvostusta nauttiva koulutusjärjestelmä jokaisella tasolla. Se on arvo, jonka menettäminen ja halveksiminen tuntuu pahemmalta kuin yksikään muu leikkaus, jota hallitus on tekemässä.

Lähteet: 

http://tilastokeskus.fi/til/vkour/2014/vkour_2014_2015-11-05_tau_001_fi.html 
http://www.findikaattori.fi/fi/9
https://opintopolku.fi/wp/fi/
http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408911415340&page_name=Hallitus+haluaa+kandidaatit+tyoelamaan