Kyseinen postaus on omaan sosiaalisen median virtaani (yritän vähentää anglismeja, kun virta on ihan yhtä hyvä sana kuin feedi) Mira Kasslinin sivuilta levinnyt. Kasslin tunnetaan huippu-urheilijana ja piinkovana bisnesosaajana. Ihmiselle, jonka ajatusmaailmaa määrittää parhaaksi pääseminen ja kaiken laskeminen rahana, tämä varmasti tuntui juuri hyvältä. Yhteensä parikymmentä ihmistä on sen jakanut minun näkyviini ja siitä syystä piti ottaa kantaa.
Kovasti muistuttaa muuten tarinaa harvinaisen tyhmästä ja ilkeästä isästä, joka opetti lapselleen yrittämisen periaatteita, vaikkei itse joko tajunnut niistä mitään tai oli aivan hemmetinmoinen huijari, joka halusi vaan riistää aloittelevaa yrittäjäpoikaansa. Siitä kirjoittelin aiemmin linkissä alla.
Sitten itse postaukseen. Samaan tapaan kuin edellisellä kerralla, kursivoidut kohdat omia huomioitani, lihavoidut alkuperäistä.
"Osui eräs postaus silmiini, missä erinomainen yksinkertaistus:
Erään yliopiston taloustieteen professori totesi taannoin, ettei ollut
koskaan reputtanut yhtään opiskelijaa, mutta sitten reputtikin
kokonaisen vuosikurssin kerralla. Kyseinen vuosikurssi oli inttänyt,
että sosialismi toimii ja siinä kukaan ei olisi köyhä eikä kukaan rikas,
vaan tasa-arvo vallitsisi.
Professori sanoi siihen opiskelijoille: "OK, kokeilkaamme sosialismia tällä vuosikurssilla. Kaikista arvosanoista lasketaan keskiarvo ja jokainen saa saman arvosanan, jolloin kukaan ei saa hylättyä ja kukaan ei saa vitosta."
Jos väittää näin, niin siinä tapauksessa suoraan valehteli opiskelijoille. Jos ei taas taloustieteen professorina ymmärrä, että keskiarvoillakin voi tulla kaikille vitonen tai kaikille hylätty, on ehkä erikoisessa paikassa. Joka tapauksessa typerä väite, käytettiin sitten Gaussia tai ei.
Ensimmäisen välitentin jälkeen arvosanoista todellakin laskettiin
keskiarvo ja jokainen sai nelosen. Opiskelijat, jotka olivat päntänneet
kovasti, olivat tuohtuneita, kun taas vähän lukeneet opiskelijat olivat
iloisia. Toisen välitentin lähestyessä ensimmäiseen vähän lukeneet
opiskelijat pänttäsivät vielä vähemmän ja paljon päntänneetkin halusivat
päästä vähällä, joten hekin lukivat vähemmän.
Tämähän ei pidä paikkaansa minkäänlaisen ihmisen toimintaa kuvaavan tutkimuksen mukaan. Taloustieteilijät vaan tykkäävät luoda yleistyksiä ja malleja kuvaamaan luomaansa jonkinlaista optimaalitilannetta. Ihminen ei toimi näiden mukaisesti, ei peliteoriassa, eikä tässä. Ihminen on sosiaalinen ja inhimillinen yksilö, jolla on muitakin motiiveja kuin yksinkertaisesti selviäminen ja paras mahdollinen nettotuotto. Tämä on vain talousliberaaleille niin kovin vaikea ymmärtää.
Tässä hyvä artikkeli siitä.
http://www.scientificamerican.com/article/scientists-probe-human-nature-and-discover-we-are-good-after-all/
Sen lisäksi että ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen olento, joka kykenee tuntemaan empatiaa, kykenee yhteistyöhön ja kykenee auttamaan muita myös epäitsekkäästi. Kaiken tämän päälle on myös olemassa opiskelijoita, jotka haluavat opiskella asioita myös oppiakseen niitä, eivätkä vain läpäistäkseen lähintä tenttiä. Tiedän, että se kuulostaa jonkinlaiselta urbaanilegendalta, mutta olen todistanut aivan lähietäisyydeltä tällaisten ihmisten toimintaa itsekin.
Tenttien jatkuessa arvosanat eivät enää parantuneet, mutta kinastelu, syyttely ja nimittely sen sijaan lisääntyivät ja johtivat yleiseen pahaan mieleen ja kenenkään haluttomuuteen opiskella muiden hyväksi.
Kinastelu, syyttely ja nimittely lisääntyivät, mutta kukaan ei ehdottanut mitään rakentavaa missään vaiheessa. Kuulostaa ihan ekonomisteilta. Lukekaa vaikka Aki Kangasharjun tai melkein kenen tahansa EK:n tai ay-liikkeiden ekonomistien blogeja. Aina löytyy se toisten vika. Nämä tyypithän on selvästi opiskellut tämän proffan kanssa.
Vitsi sikseen voitaisiin tällä samalla analogialla väittää, että nämä opiskelijat ollessaan palavassa talossa eivät pääsisi sieltä pois, koska eivät osaisi päättää missä järjestyksessä menevät ulos ovesta. Niin alkeellista on tämä argumentointi.
Suureksi yllätyksekseen opiskelijat saivat kaikki vuosikurssista hylätyn ja professori kertoi, että myös sosialismi epäonnistuu aina lopulta, koska silloin kun palkinto on suuri, onnistumiseen vaadittava työmäärä on myös suuri, mutta kun valtio ottaa palkinnon pois, niin kukaan ei enää yritä tai edes halua onnistua.
No tässä olen samaa mieltä. Sosialismi epäonnistuu aina lopulta, mutta ei pelkästään professorin mainitsemista syistä. Se epäonnistuu, koska ihminen on inhimillinen ja me olemme erilaisia. Osaa meistä ajaa rakkaus tietoon ja tieteeseen, loputon uteliaisuus, toisia menestymisen tarve, raha ja tieto siitä, että on paras tai huipulla. Joku kolmas taas haluaa vain olla ja haaveilla. Tämä on se syy, miksi sosialismi ei voi toimia. Se vaatii tasapäisyyttä ja sitä meillä ei ole. Suomeen tämä ei kuitenkaan päde oikein millään tavalla, paitsi vähän koulujärjestelmäämme. Meillä ei ole mitään sellaista järjestelmää, joka estäisi menestymästä itsenään tai ilman kakun jakamista täysin epäreilusti. Mutta puututaan näihin pointteihin vielä erikseen, kun ovat tuossa alla.
Asia ei voisi olla yksinkertaisempi.
Tarinaan liittyy viisi opetusta:
1. Köyhiä ei voi rikastuttaa köyhdyttämällä rikkaat lainsäädännöllä.
Kukaan ei halua rikastuttaa köyhiä vaan suurin osa ihmisistä toivoo jonkinlaista järkevää ja tasapuolista järjestelmää, jossa mahdollisetetaan menestyminen, mutta tuetaan niitä, joilla menee heikommin.
2. Mitä yhdelle annetaan ilman työntekoa, sen on jonkun muun täytynyt työllä tehdä.
Tämä ei pidä paikkaansa. Korkotuotot eivät kasva työn kautta. Itse asiassa suurin osa maailman omaisuudesta ja erilaisista tuotoista tulee omistamisen, eikä työn kautta. Tämä siis ei vaan pidä millään tavalla paikkaansa.
3. Valtio ei voi antaa kenellekään mitään, mitä se ei ensin ottanut pois joltain toiselta.
Tämäkään ei pidä paikkaansa. Valtiolla on omaa omaisuutta ja omia pääomatuloja ja erilaisia muita tuloja. Tämän lisäksi tällä hetkellä valtio esimerkiksi myös saa miinuskorkoista lainaa, jolloin se voi erään blogin hienosti kuvailemalla tavalla vaikka kaivaa lainarahat maahan ja saada tuottoa siitä, että se säilyttää niitä siellä juuttisäkeissä viisitoista vuotta.
4. Varallisuutta ei voi monistaa jakamalla sitä.
Ei voi ei. Mutta varallisuuden kasvua voi sen sijaan tasata vaikkapa järkevällä verotuksella ja kannustavilla sosiaalituen järjestelmillä. Suuri osa esimerkiksi suomalaisten varallisuudesta makaa tekemättä yhtään mitään.
5. Kun puolet ihmisistä ajattelee, ettei heidän tarvitse tehdä töitä toisen puolen huolehtiessa heistä ja kun toinen puoli ajattelee, ettei heidän kannata tehdä töitä, koska joku muu saa siitä hyödyn, niin se on minkä tahansa kansakunnan lopun alku.
Näin on. Vielä kun pystyttäisiin näyttämään yksikin sellainen kansakunta, jossa puolet kansasta on ollut jompaa kumpaa näistä. Tai voitaisiin osoittaa kansakunta, joka on kaatunut tähän. Samalla logiikalla voisin sanoa, että kun puolet kansasta päättää hyökätä pohjoisnavalle ilman alusvaatteita tai kerrospukeutumista, pelkkään lannevaatteeseen ja verkkopaitaan pukeutuneena ja toinen puolisko aikoo tuottaa retkestä tosi-tv:tä, on se jokaisen kansakunnan lopun alku. Molemmat näistä ovat ihan yhtä todennäköisiä.
Joo. En siis kannata sosialismia, mutta tykkään kovasti sosiaalidemokratiasta monella tasolla. Tykkään myös markkinataloudesta ja tykkäisin kovasti siitä, että me voitaisiin olla vähemmän byrokraattisia.
Asia jota inhoan tosi paljon on typerät sosiaalisen median roskaviestit, jolla pyritään jotenkin tekemään monesta tärkeästä ja hyvästä asiasta tässä maassa pelkkiä kulueriä ja asettelemaan ihmisiä menestyjiin, jotka ansaitsee kaiken vain siksi, että se on heillä ja sitten... no taas kulueriin.
Helvetin huono taloustieteen kurssi ja professori.
Tämähän ei pidä paikkaansa minkäänlaisen ihmisen toimintaa kuvaavan tutkimuksen mukaan. Taloustieteilijät vaan tykkäävät luoda yleistyksiä ja malleja kuvaamaan luomaansa jonkinlaista optimaalitilannetta. Ihminen ei toimi näiden mukaisesti, ei peliteoriassa, eikä tässä. Ihminen on sosiaalinen ja inhimillinen yksilö, jolla on muitakin motiiveja kuin yksinkertaisesti selviäminen ja paras mahdollinen nettotuotto. Tämä on vain talousliberaaleille niin kovin vaikea ymmärtää.
Tässä hyvä artikkeli siitä.
http://www.scientificamerican.com/article/scientists-probe-human-nature-and-discover-we-are-good-after-all/
Sen lisäksi että ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen olento, joka kykenee tuntemaan empatiaa, kykenee yhteistyöhön ja kykenee auttamaan muita myös epäitsekkäästi. Kaiken tämän päälle on myös olemassa opiskelijoita, jotka haluavat opiskella asioita myös oppiakseen niitä, eivätkä vain läpäistäkseen lähintä tenttiä. Tiedän, että se kuulostaa jonkinlaiselta urbaanilegendalta, mutta olen todistanut aivan lähietäisyydeltä tällaisten ihmisten toimintaa itsekin.
Toisen välitentin keskiarvo olikin vain kakkonen, eikä kukaan ollut enää iloinen! Sama meno jatkui ja kolmannesta välitentistä jaettiinkin jo kaikille hylätyt arvosanat.
Mitä tapahtui sille, ettei kukaan saa viitosta eikä kukaan saa hylättyä? Mikäli jokainen olisi saanut viitoseen oikeuttavan tuloksen olisiko professori myös tällöin toiminut sen mukaisesti ja antanut kaikille vitoset vai pitäytynyt alkuperäisessä teesissään? Täysin epäjohdonmukainen kaveri.
On myös varsin erikoista, että toisen välitentin jälkeen kukaan ei muka kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, vaan "kovasti päntänneetkin" vain päättivät antaa asian olla. Ilmeisesti tässä tarinassa ihminen on siis täysin kykenemätön minkäänlaiseen reaktiiviseen toimintaa, itsereflektioon tai edes järkevään keskusteluun yksinkertaisimmastakaan asiasta. Puhumattakaan siitä, että vaikkapa sadan opiskelijan ryhmässä jo kymmenen yksilön nelosen arvoiset ja viiden yksilön viitosen arvoiset arvosanat olisivat nostaneet jokaisen opiskelijan arvosanan hyväksytyksi yleisesti käytettyjen arviontimenetelmien mukaisesti. Kukaan ei siis oppinut mitään luennoilla tai tentit liittyivät vain kirjoihin, joita ei käsitelty millään tavalla luentojen aikana. Professorin opetusta voidaankiin siis pitää yksiselitteisesti susihuononona ja hänen tapaansa rakentaa tentit täysin naurettavana.
Tenttien jatkuessa arvosanat eivät enää parantuneet, mutta kinastelu, syyttely ja nimittely sen sijaan lisääntyivät ja johtivat yleiseen pahaan mieleen ja kenenkään haluttomuuteen opiskella muiden hyväksi.
Kinastelu, syyttely ja nimittely lisääntyivät, mutta kukaan ei ehdottanut mitään rakentavaa missään vaiheessa. Kuulostaa ihan ekonomisteilta. Lukekaa vaikka Aki Kangasharjun tai melkein kenen tahansa EK:n tai ay-liikkeiden ekonomistien blogeja. Aina löytyy se toisten vika. Nämä tyypithän on selvästi opiskellut tämän proffan kanssa.
Vitsi sikseen voitaisiin tällä samalla analogialla väittää, että nämä opiskelijat ollessaan palavassa talossa eivät pääsisi sieltä pois, koska eivät osaisi päättää missä järjestyksessä menevät ulos ovesta. Niin alkeellista on tämä argumentointi.
Suureksi yllätyksekseen opiskelijat saivat kaikki vuosikurssista hylätyn ja professori kertoi, että myös sosialismi epäonnistuu aina lopulta, koska silloin kun palkinto on suuri, onnistumiseen vaadittava työmäärä on myös suuri, mutta kun valtio ottaa palkinnon pois, niin kukaan ei enää yritä tai edes halua onnistua.
No tässä olen samaa mieltä. Sosialismi epäonnistuu aina lopulta, mutta ei pelkästään professorin mainitsemista syistä. Se epäonnistuu, koska ihminen on inhimillinen ja me olemme erilaisia. Osaa meistä ajaa rakkaus tietoon ja tieteeseen, loputon uteliaisuus, toisia menestymisen tarve, raha ja tieto siitä, että on paras tai huipulla. Joku kolmas taas haluaa vain olla ja haaveilla. Tämä on se syy, miksi sosialismi ei voi toimia. Se vaatii tasapäisyyttä ja sitä meillä ei ole. Suomeen tämä ei kuitenkaan päde oikein millään tavalla, paitsi vähän koulujärjestelmäämme. Meillä ei ole mitään sellaista järjestelmää, joka estäisi menestymästä itsenään tai ilman kakun jakamista täysin epäreilusti. Mutta puututaan näihin pointteihin vielä erikseen, kun ovat tuossa alla.
Asia ei voisi olla yksinkertaisempi.
Tarinaan liittyy viisi opetusta:
1. Köyhiä ei voi rikastuttaa köyhdyttämällä rikkaat lainsäädännöllä.
Kukaan ei halua rikastuttaa köyhiä vaan suurin osa ihmisistä toivoo jonkinlaista järkevää ja tasapuolista järjestelmää, jossa mahdollisetetaan menestyminen, mutta tuetaan niitä, joilla menee heikommin.
2. Mitä yhdelle annetaan ilman työntekoa, sen on jonkun muun täytynyt työllä tehdä.
Tämä ei pidä paikkaansa. Korkotuotot eivät kasva työn kautta. Itse asiassa suurin osa maailman omaisuudesta ja erilaisista tuotoista tulee omistamisen, eikä työn kautta. Tämä siis ei vaan pidä millään tavalla paikkaansa.
3. Valtio ei voi antaa kenellekään mitään, mitä se ei ensin ottanut pois joltain toiselta.
Tämäkään ei pidä paikkaansa. Valtiolla on omaa omaisuutta ja omia pääomatuloja ja erilaisia muita tuloja. Tämän lisäksi tällä hetkellä valtio esimerkiksi myös saa miinuskorkoista lainaa, jolloin se voi erään blogin hienosti kuvailemalla tavalla vaikka kaivaa lainarahat maahan ja saada tuottoa siitä, että se säilyttää niitä siellä juuttisäkeissä viisitoista vuotta.
4. Varallisuutta ei voi monistaa jakamalla sitä.
Ei voi ei. Mutta varallisuuden kasvua voi sen sijaan tasata vaikkapa järkevällä verotuksella ja kannustavilla sosiaalituen järjestelmillä. Suuri osa esimerkiksi suomalaisten varallisuudesta makaa tekemättä yhtään mitään.
5. Kun puolet ihmisistä ajattelee, ettei heidän tarvitse tehdä töitä toisen puolen huolehtiessa heistä ja kun toinen puoli ajattelee, ettei heidän kannata tehdä töitä, koska joku muu saa siitä hyödyn, niin se on minkä tahansa kansakunnan lopun alku.
Näin on. Vielä kun pystyttäisiin näyttämään yksikin sellainen kansakunta, jossa puolet kansasta on ollut jompaa kumpaa näistä. Tai voitaisiin osoittaa kansakunta, joka on kaatunut tähän. Samalla logiikalla voisin sanoa, että kun puolet kansasta päättää hyökätä pohjoisnavalle ilman alusvaatteita tai kerrospukeutumista, pelkkään lannevaatteeseen ja verkkopaitaan pukeutuneena ja toinen puolisko aikoo tuottaa retkestä tosi-tv:tä, on se jokaisen kansakunnan lopun alku. Molemmat näistä ovat ihan yhtä todennäköisiä.
Joo. En siis kannata sosialismia, mutta tykkään kovasti sosiaalidemokratiasta monella tasolla. Tykkään myös markkinataloudesta ja tykkäisin kovasti siitä, että me voitaisiin olla vähemmän byrokraattisia.
Asia jota inhoan tosi paljon on typerät sosiaalisen median roskaviestit, jolla pyritään jotenkin tekemään monesta tärkeästä ja hyvästä asiasta tässä maassa pelkkiä kulueriä ja asettelemaan ihmisiä menestyjiin, jotka ansaitsee kaiken vain siksi, että se on heillä ja sitten... no taas kulueriin.
Helvetin huono taloustieteen kurssi ja professori.
0 comments:
Lähetä kommentti