sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Maallikon ratkaisuehdotuksia - osa yksi: tessit

Aina kaikki puhuu, että kritisoijat ei tarjoa vaihtoehtoja. Että vaan valitetaan, mutta ei pystytä tarjoamaan mitään muuta tilalle. Sitten jos joku tarjoaa jotain tilalle niin laitetaan sormet korviin ja huudetaan kovempaa, että ärsyttää, kun ei tarjota vaihtoehtoja.

Koska mua kiinnostaa nämä asiat kauheasti niin tässä muutamia asioita, joilla me voitaisiin luoda vaihtoehtoja. Näissä kaikissa tietysti pitää ottaa huomioon ne asiat, että mä olen maallikko (niin kuin esimerkiksi moni meidän valtiovarainministereistä) ja mä uskon, että meillä ei ole satakiire leikkausten ja valtiovelan kanssa. Kyllä on hyvä pikkuhiljaa pyrkiä olemaan ottamatta velkaa, mutta se on ihan normaalia valtion taloudenhoitoa, että sitä velkaa on. Se ei ole samanlaista kuin vaikkapa meidän perheen asuntovelka.

Näiltä pohjilta siis ratkaisuehdotuksia erityisesti siihen työelämään ja tesseihin, jotka tuntuu ne vaikea asia olevan aina.

Kolmen tason tessit: Luodaan kolmitasoiset työehtosopimukset. Yksi räätälöidään nuorille, uusille työntekijöille, koulutettaville ja työssäoppiville ja lyhytaikaisille työsuhteille. Toinen tehdään ammattilaisille. Tähän toiseen tessiin siirrytään automaattisesti ykköstason tessistä yhden kokonaisen sopimuskauden jälkeen tai työnantajan niin halutessa ja katsoessa jo aiemmin. Kolmas tessi tehdään vanhemmille, uudelleenkouluttautuville tai eläköityville työntekijöille. Tähän tessiin on mahdollisuus hakeutua itse tai siihen mennään automaattisesti tietyssä ikävaiheessa.

Ykköstaso, "rookietessi": Mahdollisesti hiukan pienempi palkka, mutta vastineena taataan koulutusta ja perehdytystä. Irtisanominen helpompaa kuin nykyisissä tesseissä, mutta jälleen vastineena uudelleenkouluttautumisen tai lisäkouluttautumisen mahdollisuuksia erityisesti silloin kun irtisanominen ei johdu työntekijän itsensä toimista. Lomakertymä lyhyempi kuten nykyäänkin vähemmän työssä olleilla.

Kakkostaso, "professionaltessi": Vastaisi suhteessa nykyisiä tessejä etuineen jne. Kuitenkin siten, että paikallista sopimista lisätään huomattavasti työpaikan tarpeiden mukaan. Lomakertymiä voisi vaihtaa palkallisiin uudelleenkouluttautumisiin tai opintovapaisiin. Työntekijän muutosturvaan parannuksia ja yrityksille helpotuksia työnantajamaksuihin jokaisesta ykköstason tessistä siirtyneestä työntekijästä.

Kolmostaso, "masterstessi": Mahdollisuus kasata lomakertymiä pidemmiksi jaksoiksi. Mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen ja muuhun osa-aikaiseen työhön. Palkkaa voidaan siirtää lomakertymiin. Mahdollisuus lyhennettyihin työpäiviin.

Näissä on tietysti paljon viilattavaa, mutta tällaisella rungolla voitaisiin luoda sitä joustavuutta sekä työnantajille, että työntekijöille.

Sitten muutamia yleisiä aika radikaaleja ehdotuksia myöskin liitettäväksi niihin työehtosopimuksiin.

Ensinnäkin meidän tulisi tukea työhyvinvointia ja terveyttä huomattavilla uudistuksilla. Mun mielestä esimerkiksi tesseihin voitaisiin kirjoittaa velvoittavia sitoumuksia työnantajille mahdollisuuksien tarjoamiseen ja työntekijöille työkunnon ylläpitoon. On ihan järjetöntä miten paljon meillä esimerkiksi suositaan työssäistumista ja vaikkapa yksityisautoilua terveyden kustannuksella. Työkykyisyyteen satsaaminen ja yleiseen terveyteen satsaaminen voitaisiin ihan hyvin ottaa osaksi tessejä. Olisko se sitten vaikka työmatkaliikunnasta palkanlisät tai liikuntaa työpäivän aikana tm. Tottakai se aiheuttaisi nurinaa ja vastustusta, mutta mikäs ei aiheuttaisi?

Toiseksi työntekijöiden edustaja yrityksen hallitukseen. Miksei tätä ole jo olemassa? Ei meillä ole kuitenkaan kai minkäänlaisia veto-oikeuksia hallituksen edustajilla, mutta usein työntekijöiden ääni jää kokonaan kuulematta tai yritysjohto käsittää sen samaksi kuin luottamusmiehen ääni riita-asioissa. Aika paljon voitaisiin saada aikaan ja sovittua, jos puhuttaisiin ennalta eikä jäljestä.

Kolmantena ja vimppana ehdotuksena sitten se kaikkein radikaalein eli mahdollisuus siirtyä kahdeksasta tunnista kuuden tunnin työaikaan. Palkasta sitten tietysti on pakko jotain leikata, mutta ei tunti tunnilta. Lopetetaan jo se ajatus siitä, että työ itsessään on jotenkin ihmisen mitta ja arvo. Suurn osa ihmisistä tekee työtä, jotta saa rahaa elämiseen ja vapaa-aikaan. Me hakeudutaan töihin, joista me nautitaan, jottei elämä ole täysin sietämätöntä. Mutta se ajatus siitä, että työ on jotenkin protestanttisen ihanaa ja autuaaksi tekevää on ihan pönttöä. Suurin osa meistä ihmisistä haluaisi esimerkiksi enemmän aikaa perheen ja lasten kanssa. Jos Suomi eläisi kokonaan vaikkapa valtionlainojensa koroilla ja meillä voitaisiin robotisoida koko valtio niin minä ainakin olisi ensimmäisenä ilmoittautumassa vapaaehtoiseksi vapaaherraksi. Pidän työstäni opettajana ihan tosi paljon, mutta se on kuitenkin tapa ansaita rahaa asioihin, joista pidän vielä enemmän. Olen valmis leikkaamaan omaa tulovirtaani kolmasosaan, koska sillä saan viettää aikaa nyt lapseni kanssa. Prioriteetit on suurimmalla osalla ihmisistä muualla kuin näyttöpäätteen tai paperikoneen ääressä.

Tehdään työstä arvokkaan sijasta järkevää ja fiksua.

Tässäpä näitä heittoja. Kaikki ovat vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa sekä Sipilän hallitukselle, että muille tekijätyypeille.

Ainiin ja se perustulo käyttöön.

0 comments: